Eurohinnat

Hyvin monet kuluttajahinnat ovat Suomessa kivunneet kattoon euro-rahan käyttöönoton jälkeen. Minä olen ihmetellyt marjojen, vihannesten ja juuresten kovaa hinnannousua. On selvää, että säätilat jonkin verran vaikuttavat sadon valmistu­miseen, mutta tuskin niin paljoa, että hinnat on siitä syystä kaksin- tai kolminkertaistettava. Eivät säämuutokset ennen­kään näin suuria hintamuutoksia ole saaneet aikaan. Esimerkiksi heinäkuun 2004 loppupuolella tomaatti maksoi lähes kolme euroa kilo, mansikat 3- 4 euroa litra, mustikat jopa 7 euroa, ja perunakin kaksi euroa litra. Vuoden 2005 kesällä suomalaista tomaattia voi ostaa vain noin viikon ajan ns. normaalilla hinnalla, eli noin 1 -1,5 euron kilohintaan. Lavakur­kusta sai kesällä, halvimmillaankin, maksaa liki kolme euroa kilolta, vaikka se ennen eron tuloa oli maksanut kesäaikaan noin 5- 6 markkaa/ kilo. Vuonna 2006 lavakurkusta piti maksaa lähes viisi euroa kilolta. Vuonna 2011 suomalainen peruna, torilta ostettuna, on maksanut 3,5 euroa pikkukapalta, ja omenakilo peräti 3,90. Mustikat maksoivat jopa 7 euroa litra, mansikat ja puolukat keskimäärin 4 euroa. Eipä siis ihme, jos vaa­te- ja muu vähittäiskauppa käy heikosti. Eikä sekään ole ihme, että tällainen hintapolitiikka on havahduttanut ulkomaiset kilpailijat rynnimään suomalaisille markkinoille

Nimimerkki “Anni” on myös pannut merkille tämän kulut­tajahintojen huomattavan nousun. Eikä hän näe syytä, miksi asiasta ei voitaisi puhua enemmän­kin.

- Niin kaupoissa kuin torillakin hinnat ovat useiden tuotteiden kohdalla nousseet jopa 10 -20 prosenttia, Anni kertoo ja jatkaa, -... Esimerkiksi männyn tai kuusen oksat ja kesäkukkien tai­met maksoivat ennen markkoina 4,50 mk - 5,00 mk / kpl, mutta nyt ne maksavat tasarahan, eli yhden euron kappaleelta. Anni sanoo kyllä ymmärtävänsä torikauppiaita siinä, että onhan ta­sarahaa helpompi käsitellä kuin eri suuruisia senttirahoja, mutta pitäisi myyjien ottaa ostajatkin huomioon.

- Suomen sanotaan olevan eurotalous-alueen kallein maa kuluttajalle. Täällä pienituloisimmat kansalaiset alkavat voida entistäkin huonommin, jos kehitys jatkuu nykyiseen suuntaan. Työttö­mien, eläkeläisten ja alimpiin palkkaluokkiin kuulu­vien kansalaisten toimeentulon kohentami­seksi tulee valtaa pitävien tehdä parannuksia; keventää heidän verotustaan, luo­da nettotulot huomioiva asumistukijärjestelmä ja myöntää helpotuksia esimerkiksi TV-lupamaksuissa, sairau­den hoidos­sa ja muissa perus- tai ns. pakollisissa elinkustannuksissa, evästää Anni päättäjiä, - Ei kaikkien vähävaraisten ole helppoa mennä kerjäämään rahaa sosiaaliluukuilta! Esimerkiksi tiedon saamisen pitäisi olla jokaisen kansalaisen oikeus, mutta mil­lä maksat kalliin TV-luvan ja digisovittimet? Entäs erikoislääkärin palkkion, jos terveyskeskuksesta ei saa osaavaa ja asiantuntevaa apua?


Copyright © 2002 Hilkka Pulli

Takaisin

Sivuluetteloon